Pitäsi jaksaa raahata persus tuonne postille, kun mulle on tullut TAAS isokokoinen kirej. Älkääs nyt käsittäkö väärin, minusta on I-H-A-N-A-A saada postia, mutta en ole tainnut saada näin mukavia posteja koko pois-kotoa-elämäni aikana niin paljon kuin viimeisen 2kk:n aikana. Eli toisinsanoen minun postiluukusta ei ole tipahdellut juuri mitään muuta kuin mainoksia ja laskuja, kun en edes kovin usein tilaa itselleni mitään.

Peukalo on kipeänä, kiitos päätökseni aloittaa tupakkilakko, järsin eilen peukalonkynteni melkein verille. Nyt olo on enemmän ja vähemmän epämukava, levoton ja samalla heikko. Mutta tiedän että huomenna on jo helpompaa, illalla vaan aikasin nukkumaan niin lopputärinät menee ohi ihan huomaamatta ja that's it! Ja sitten olenkin säästänyt ensi kuun rahoista mooooooonta euroa. Niin monta että saan tilata itselleni jotakin kivaa.

Saa nähdä koska se kummilapsi pyörähtää maailmaan, se näyttäis nyt olevan aikamoisella eipäs-juupas-eipäs tuulella. Viikkoja on kasassa vasta/jo 34, vasta sen takia että matkaa olisi vielä reilu kk, mutta jo 34 siinä mielessä että jos nyt syntyy niin eipä sillä mitään isompaa hätää pitäisi olla, ainakin näin on kovasti vakuuteltu. Loppuun astihan masukki ei pidä itseänsä piinassa, etuajassa se sieltä tulee, ihan niinkuin isoveljensäkin. *ihan varmana, niih* ;) Ja kummitätin päivät pitenee sitä mukaa mitä lähemmäksi laskettua aikaa mennään ;) Voi vauva!

meillä sitten oli eilen se maaginen 5v päivä, mutta vastoin kaikkia suunnitelmia sitä ei oikeastaan edes juhlittu. Mies sulatti pullaa pakkasesta ja minä tein pienen kakkusen, ja niitä syötiin sitten sohvaperunana illalla. Näin tässä aina käy.

Isosisko oli saanu raahattua itsensä joensuuhun...TAAS. Johan se siellä oli ennen joulua, mitä, 3 viikkoa. No, hyvä ettei tarvi kotona homehtua, toisinkuin erään Pinkkiksen... ;/ Antakaa anteeksi, olo ei ole maailman mainioin.

Poika veti aamulla 3 (!!!! O_o) lautasellista puuroa...taisi pikkumiehellä olla yön jäljiltä nälkä, ikinä en ole nähnyt moista syömisvimmaa, yleensä se menee enemmänkin niin että "äiti, en mie jaksa syyä"...no, hyvä joskus näinkin päin.

Taidan ottaa päikkärit tai jotain, alkaa olo olemaan sellainen "kiipeilen ihan just seinille...." ;D