Jeps, ei täällä muuten tarkene.

Joku tutumpi ja vähemmän tutumpi saattaisi tässä kohtaa ihmetellä mitä ihmettä teen tähän aikaan ylhäällä... No, en ole edes nukkunut, pakko kääntää rytmi oikeanlaiseksi, nyt, eikä kukkua joka yö kahteen asti... Voi tulla laivalla aamupalalle herääminen muutoin pienenä shokkina...

Yöllä oli varmaan valehtelematta se kymmenen pakkasta, todella kylmä! Ja siis miten niin olen eteläsöitynyt, ennen sitä siedettiin kahdenkymmenenkin pakkasia vielä "pikkupakkasina", nyt vedän jo elokuussa villasukat jalkaan.

Säikähdin muuten, tiedätte varmaan ne soittimet joita joillakin bloggaajilla on blogeissaan...en edes hoksannut että mulla on äänet koneessa päällä, ja kas vain, eksyin blogiin jossa kyseinen soitin oli ja hyvä etten hypähtänyt pois tuolilta. :D

Olen huomannut että kirjoitukseni ovat tällaista yleistä löpinää ilman mitään järkevää asiaa, voivottelua siitäkin kun on niin kiire ja muuta yleistä. Kiire on, myönnetään, mutta myös tuo laivareissu vie ajatuksiani, odotan sitä niin paljon, täysin ansaittu hengähdysbreikki tähän väliin. Osasyynä hiljaisuuteeni on ehdottomasti se että juuri nyt täällä ei tapahdu mitään, sosiaalinen elämäkin rajoittuu oikeastaan lähikauppaan. Onneksi tuo kaveri kuluttaa meidän sohvaa nyt, on hieman eloa talossa ja joku jonka kanssa jutella "tyttöjen juttuja" :D Meidän muksutkin on ruvennu sen verta rauhallisiksi että ääntä ei juurikaan lähde, paitsi ne normit :)

Juupa, nyt ei ajatus kulje kyllä yhtään, jahka Joona heräilee niin otan tunnin tirsat, niillä mennään sitten iltakasiin. :)